Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun 1aaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta; ,
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika, seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.
-E.Leino-
5 kommenttia:
Oi, upeita kuvia! Ovat juuri kuin tuosta laulusta. Kuvia olisi ollut kiva katsoa isompanakin.
Mieleni minun tekevi
aivoni ajattelevi...
Ollapa kuviesi maisemissa :)
Kauniita kuvia
Kiitos paljon. Olisi tosiaan voinut laittaa kuvat niin, että voisi suurentaa. Ajattelemattomuuttani. Pahoittelen.
Oi miten kauniita kuvia ja sopii niin tuohon ihanaan runoon. Mulla on aina miellyttänyt tuon runon poljento ja sanat..."tähkäpäiden päällä täysikuu..." Ollappa istumassa tuolla joen rannalla..
Lähetä kommentti