... hypähti tänään sisään ja ajoi meidät aamusta retkeilemään pellon reunaan, kun paljasti kaiken pölyn. Takaisin tullessamme pöly ei ollut pujahtanut ulos kodistamme, joten ei auttanut muu kuin heittää matot pihalle ja ottaa luutu kauniiseen käteen... Kiikkustuolissa ei siis tänään ole ehtinyt nautiskella elämästä, vaikka niin kutsuvana odottaakin pirtin nurkassa. Hukkaan ei ole kuitenkaan heitetty tätäkään päivää, sillä saimme siristellä silmiä auringossa,istua kivellä ja olla onnellisia. Ehkä illalla ehdinkin painaa ahterini ihanan kiikkustuolin syliin ja potkaista vähän vauhtia. Se on elämää se.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti