Pojat kokeilevat siipiään mummulassa yökyläilemällä. Minä muistutin itseäni kannustamaan, etten sanoisi ei sinusta vielä ole. Ja he menivät. Olen kulkenut ajatuksissani siellä. Mutta vierelläni on ollut kaksi iloista sirpukkaa. Ja hihitystä. Ja tietenkin Eelis, joka on saanut huomiota osakseen. Täällä on ollut rauhallista, mutta niin hiljaista. Salaa olen ollut kiitollinenkin tästä rauhasta. Ja mummulasta. Lupaan rutistaa pieniä poikiani, kun taas tapaamme.
perjantai 7. syyskuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Tuo on niin totta. Ihana saada hetken eroharjoitusta. Itsekin. Vaikka mieli kulkee, miettii, miten pärjäävät. Mutta siinä selkeytyy taas rakkauden suuruus. Ja tarviihan siipiään kokeilla lapsen, irtipäästämistä äidin!
Ilmeisesti hubbabubbaa käyty ostamassa ;D
Näin on larppa aliisa. Pojat pärjäsivät loistavasti ja äitikin mukavasti, joten kaikki hyvin!
Ja Heluna. Joo, käytiin typyköitten kanssa vähän shoppailemassa hubbabubbaa.:)
Lähetä kommentti