Ikkunalla hyasintti muistuttaa vielä menneestä,
mutta tuoksuu tulevalle.
Kesälle, syreenin oksalle.
Ikkunan takana paukkuu pakkaset.
Olen kulkenut juosten postilaatikolle ja takaisin.
Ilmassa on tuoksunut tuore puu.
Harvennushakkuu.
Olen ajatellut isää.
Se on isän tuoksu.
Ja lämpimän eväsmaidon maku,
jonka isä toi kotiin saapuessa.
Ja niin monelle metsämaito riitti.
2 kommenttia:
Se eväsmaito oli kyllä maailman parasta maitoa! Ja sen isän eväsrepun tuoksun muistaa varmasti aina.
Mullaki tuli mieleen eväsrepun tuoksu. :)
Lähetä kommentti